Tekstit

Coachin antama kannustus kannattaa!

Kuva
  Coaching, eli valmentava johtavuus, on useimmiten kahden kesken käytävää, personalisoitua, ohjausta. Tämä ohjaus pohjautuu useimmiten coachattavan omiin tavoitteisiin sekä niiden saavuttamiseen, kuten esimerkiksi uuteen työtehtävään siirtymiseen tai esihenkilötyöhön valmistautumiseen. Valmennuksen suorittaa coach , jolla useimmiten on omakohtaista kokemusta coahcattavan mahdollisista tuntemuksista (SHRM). Ensimmäistä kertaa coachingiin tutustuessani, en ymmärtänyt coachin ja mentorin eroa. Hetken aikaa menetelmää tutkittuani, ymmärsin mistä on kyse, coachingissa coach haluaa coachattavan löytävän itse vastaukset omiin ongelmakohtiinsa. Coaching tehtävä on ohjeistaa ja neuvoa, eikä opettaa tai antaa vastauksia, kuten mentorit yleensä tekevät. Coachingin tavoite on muuttaa coachattavan ajatusmallia siten, että tämä ymmärtää oman potentiaalinsa todellisen määrän (Pushfar, 2021). Shutterstock. Airdone. Saatavilla: https://www.shutterstock.com/fi/image-photo/new-mindset-resul...

Hyvä itsetunto - hyvä johtaja?

Kuva
Itsetunto tarkoittaa yksilön kykyä tarkastella itseään. Hyvä itsetunto sisältää sen, että yksilö hyväksyy omat piirteensä, on ylpeä saavutuksistaan, eikä esimerkiksi pelkää edustaa itseään tuntemattomien ihmisten edessä. Hyvän itsetunnon omaava yksilö on riippumaton muiden ihmisten mielipiteistä, eikä tämä tarvitse ylistystä tai hyväksyntää näiltä. Yksilön itsetunnolla on suora yhteys, ja yllättävän suuri merkitys, tämän kykyyn toimia johtajana, esimiehenä, tai coachina (Sigma). Huonon itsetunnon omaaminen on harmittavan yleistä. Varsinkin teinit ja nuoret aikuiset kohtaavat jatkuvasti epärealistisia paineita, jotka pitkällä aikavälillä voivat vaikuttaa heidän minäkuvaansa negatiivisesti. Tällaisia paineita ovat muun muassa sosiaalisen median asettamat ulkonäköpaineet, julkisuuden henkilöiden asettamat tavoitteet menestymiselle, ja oman lähipiirin suhtautuminen heidän tämänhetkisiin saavutuksiinsa. Shutterstock. Venimo. Saatavilla: https://www.shutterstock.com/fi/image-vector/vec...

Tavoitteellinen ajanhallinta ja arjen aikataulutus

Kuva
Tavoitteellisella ajanhallinnalla pyritään mahdollistamaan sujuva aikataulutus niin arkeen, opiskeluun, kuin myös työskentelyyn. Minulle tavoitteellinen ajanhallinta on oleellinen osa arkeani, koska sen avulla saan luotua jokaiselle päivälleni sujuvan toimintamallin. Päiväni alkavat herätyskelloni piipatessa puoli seitsemältä, joka aamu. Suurin syy täsmälliseen heräämisaikaani on leikki-ikäinen poikani, jonka vien päiväkotiin joka päivä samassa aikataulussa. Koen säännöllisen päivärytmin tukevan poikani turvallista kehitystä, ja toivon sen tulevaisuudessa auttavan häntä onnistuneesti aikatauluttamaan omia askareitaan. Kun saavun päiväkodilta takaisin kotiini, juon aamukahvini ja lähden urheilemaan. Olen huomannut, että olen tehokkaimmillani silloin, kuin pääni, ja kehoni, ovat molemmat heränneet päivään mahdollisimman aikaisin. Treenaamisen jälkeen nautin aamupalan, ja ryhdyn töihin.   Shutterstock. Xalien. Saatavilla: https://www.shutterstock.com/fi/image-photo/happy-new-ye...